perjantai 29. helmikuuta 2008

Another Try

Takasin bloggaamassa. Uudessa blogissa, niinkuin lupailinkin.

Olen siis PieniSuuriNainen, jonka Peili särkyi. Hehe, olen ovela, enkä käytä vanhoja nimiäni, en mulle kirjoittajana, enkä vanhalle blogille. Josko se pitäisi "vakoojat" loitolla, ja mä saisin vuodattaa sydämeni kyllyydestä just niinku se on. Uudet ja vanhat lukijat, taustat löytyy siis tuolta linkin takaa.

Ei edes ton vanhan blogin "miespuolinen pääosannäyttelijä", se Äällä alkavalla salanimellä siellä kutsuttu, saa nyt tietää tän blogin osotetta. Sieltähän se lähti kiertoon ja pakotti mut loppujen lopuksi pistämään vanhan telakalle. Olkoon se herra tässä blogissa ihan vaan X. Niin kauan kuin siitä on tarvis kirjottaa.

Eilen meni taas välit poikki. Kolmannen kerran. Kolmas kerta toden sanoo, vai miten se menikään. No. Katotaan nyt, en mä kyllä usko oikeesti, että tää tässäkään on, mutta mun yli ei enää kävellä.

Surullinen, mutta ihmeen rauhallinen fiilis. Tulkaa lukemaan mitä ja miksi tapahtui, kun alan kirjoittaa.

Nyt töihin.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Arokettu ilmoittautuu. Kiva kun olet takaisin. Lähteminen on vaikeaa, mäkin lähdin monta monta kertaa, tosin jo monesti lähtiessäni tiesin, ettei tämä vielä tässä ole. Mutta joku päivä se sitten onkin. Sitten kun on oikeasti tullut mitta täyteen. Mutta pidä tuo päätös, ettei ylitsesi kävellä! Silloin voit ainakin olla ylpeä itsestäsi itsellesi.

lbw kirjoitti...

Jep, noista sun kuvioista olen lukenutkin sun blogista ja kait kommentoinkin jotain sillon. Järki on jo kauan tiennyt, että mitä pitäs tehdä - sydän on vaan joko niin heikko tai niin itepäinen, ettei se piru usko!